Pijittiraqtaujunnarniq Inuktut

Le présent rapport est aussi disponible en :

• Français
• Inuktitut syllabique (Qaniujaaqpait)

Sur cette page

• Gavamatuqakkut ilautitauninginnut unikkaaliaq tusalauqtattinnut
• Piliriangusimajut
• Nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut piqujaq
• Inuit tautuqquuqtangit pijunnarnirijaujumut gavamatuqakkut pijittirarnirivaktanginnut inuktut
• Qanuippallianiujut maannamut tikihhlugu
• 2024-2025 gavamatuqakkut ilautittiningit pijittirautinik inuktut nunavummi
• Iqqanaijarnirmut katimajiralaat atuinnaqarnirmut pijittirautinit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnit
• Tusalauqtavut
• Tukiliurijikkut piliriaksangit
• Qanuittuuningit pijittirautiit atuinnautitaujut nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut
• Gavamatuqakkunni innugunnarninga: Tuluqtarutiit amma aksururnaqtut Amiqqaaqatigiingniq
• Isumagijaujunik piulaaniglu atuqtaujunnaqtunik
• Kingullirmi piliriangujuksat
• Uiguarusiq A: PCH−mut inutuuqatiqarluni ilautittinirmut apiqqutit
• Uiguarusiq B: Gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvingillu nunavummi
• Uiguarusiq C: Sulijut titiraqsimajut: Nunaqaqqaaqsimajut inuit
• Uiguarusiq D: CIRNAC−kut nalunaikkutangit inuktitut
• Uiguarusiq E: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami niqinut qaujimajjutit ajjiliuqsimajut inuktitut
• Uiguarusiq F: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami sulijut titiraqsimajut nutaralaanut tuqunnaqtulingmut

Gavamatuqakkut ilautitauninginnut unikkaaliaq tusalauqtattinnut

Pijittiraqtaujunnarniq Inuktut [Version PDF - 7.46 Mo]

Piliriangusimajut

Nunaqaqqaaqsimajut uqausingit ilagijaulluataqput kinauninginnut allait, inuit, amma allangajut kanatami, pimmarialungmiglu piliriaksaqaqhlutik qanuq iliqqusiq ittarnisarlu nalunaiqtaungmangaat, saqqitaungmangaat, amma papataungmangaat. Nunaqaqqaaqsimajut uqausiqtalimaangit kanatami isumagijauvut attarnaqtumiinninginnik, qanuittuuningit pigiaqhlutik 'aktuqtausaraittut' amma 'attarnaqtumiiliqtut'.

Nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut piqujaq

Juuni 2019−mi, nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut piqujaq (piqujaq) kuit kiggaqtuqtinganut angiqtaulauqsimavuq, pijjutiqaqhluni ikajuqtuijumallutik nunaqaqqaaqsimajut inungnit utiqtittiqullugit, uummariaqtittilutik, kajusitittiqullugit, sanngiktigiaqtillugillu uqausingit.

Taanna piqujaq ilaliujjisimanngikkaluaqtillugu naliangnituinnaq atuqtaujariaqammariktunik pitittiniarluni gavamatuqakkunni pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausingitigut, aaqqiksimaliqtittivuq kajusinirijauvaktumik tamakkua aturunnarniq pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausingitigut manimatitaujunnarlutik aaqqiksuqtausimallattaaqtukkut.

Pijittirautit pititaujunnaqtut nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut gavamatuqakkut pilirivvingit 'pijunnarniqaqpata naammaktumiglu pijumajuqaqpat pijittirautinut taissuma uqausingatigut.” Piqujaq pijunnaqtittingmijuq pijittirautinit angirutitigut asinginnit gavamanit, nunaqaqqaaqsimajut gavamanginnit, nunaqaqqaaqsimajulluunniit katujjiqatigiinginnit, ilaullutik sivulliujjaujarialit suurlu ilinniarniliriniq, aanniaqangnanngittuliriniq, aulattinirlu iqqaqtuiniliriningmit.

Piqujaq pijunnaqtittivuq saqqittiningnit maligialingnit aulattijjutaujunit pijunnangningnit gavamatuqakkut pijittirautinginnit aaqqiksuqtaujunnaqtunit ukutiguunaq:

Inuit tautuqquuqtangit pijunnarnirijaujumut gavamatuqakkut pijittirarnirivaktanginnut inuktut

Angiglivalliatuinnaqtumik pijumajuqaqpakpuq aturunnarnirmik gavamatuqakkut pijittirarnirivaktanginnik nunaqaqqaaqtut uqausingitigut, piluannguaqhluni inuit nunangatigut (suurlu, katinngallutik inuit aviksimaningit kanatami ilaqaqhluni inuvialuit, nunatsiavut, nunavik nunavummilu).

Tamanna nalunaiqtausimajuq nunarjuarmi katujjiqatigiinut suliniraruti pijunnautinginnut nunaqaqqaaqsimajut inuit piqujarmut qanuiliurnirmut pivagiijaut, ilautittijuq tunisimattiarnirmik kanatami ittarnisalirijikkut (PCH) pinajungniarlutik pivalliatittikkannirnirmik maligialingnik inuit angiqatigiigutinginnut katujjiqatigiinut ikajuqsuinirmut maligialingnik gavamatuqakkut pijittirautinginnik inuktut inuit nunangani, pigiarluni nunavummi.

Inuit nunangat atuaganga (INP) nalunaiqsigivuq pijunnarniq gavamatuqakkut pijittirautinginnik inuktut sivulliujjaujariaqarninganik nalunaiqsillunilu pivalliatittiqatigiingnirmik maligialingnik, angiqatigiigutinik, amma aaqqiktausimajunik atuinnaujunik pilirijjutinik ikajuqsuijjutiksanik taassumunga turaagarijaujumut.

60 pusantikasait inuit (iluani silataanilu inuit nunangani) inuktut uqallagunnarniraqtut. Inuktut uqausiq ilaliujjisimalluni uqausiqtalimaanut inuit uqausinginnut ilagiinut, ilagijaullutik inuktitut, inuinnaqtut, amma inuvialuktut.

Inuktitut uqausiq uqallaktaulaanguvuq 39,620-nik uqallaktuqaqhluni, kinguniagut inuinnaqtut (735 uqallasuut) amma inuvialuktut (330 uqallasuut).

Qanuippallianiujut maannamut tikihhlugu

Ministaup tugliata ikajuqtinga tukimuaktittijiullutik katimajiralaat pijittirautinut nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut

Tasiuqsijumanirmut piusigiaqtittinirmik aturunnarnirmik gavamatuqakkut pijittirarnirivaktanginnik inuktut, PCH−kut saqqitittilauqput pilirivvingmiutauqatigiinngittunut ministaup tugliata ikajuqtinganut ajaurinirmut katimajiralaanik aturunnarnirmut pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausingitigut (katimajiralaat) 2022−ngutillugu, taakkualu maanna ilaqaliqhlutik 21−nik gavamatuqakkut pilirivvigijanginnik tuttarvigijanginniglu pijittirarviqarnirmut maligialingnut pijaksaqaqtitaullutik.

Taimanngat katimajiralaat saqqitaulauqtillugit, PCH katimaqatiqaqattaqsimavut qangannguraangat nunavut tunngavikkunni (NTI) pivagiijaqpalliajumallutik pilirianguvallianajaqtumik anginiqsamik aturunnarnirmik gavamatuqakkut pijittirarnirivaktanginnik inuktut. Sivullirmi uqaqatigiingniujut tautugaqalluatalauqput tauttuksanganik naasainirmik nalunaiqsijumanirmut pitaqaqpagiiqtunik gavamatuqakkunni pijittirarnirijauvaktunik manimatitaujunik inuktut nunavummi qanurlu angitigininganik uuktuumajagutautuinnarialingnik angigligiaqtittijumanirmut tamatuminga.

Naasaqsimajut nangminiqutigijat piqutingit gavamatuqakkut pijittirautingit inuktut

Naasaqsimajut nangminiqutigijat piqutingit gavamatuqakkut pijittirautingit saqqitaulauqput sitipiri 2022−mi tuniuqqautaullutiglu 14−nut gavamatuqakkut pilirivvinginnut, tamarmikasak saqqijaaqtut nunavummi. Qaujijaujut qaujilauqput pijunnarnirijaujut ajjigiinngirjuarninginnik pilirivvingni, pijittirautit kigliqaqtitaujunnaqhlutik tusaajiulutik katimavingmi katimatillugit, tukiliuqtaulutik ikiaqqivikkut tukisigiagaksat, uvvaluunniit upagutilutik pijittiraqtaulutik inuktut uqallagunnaqtut iqqanaijaqtit atuinnautillugit.

Naasaqtauraaniksimaliqtillugit, PCH uqaqatiqattialauqput ilanginnik pilirivvingni manimatittijunik pivagiijaqtausimajunik pijittirarnirijauvaktunik inuktut tukisiumattiakkannirumallutik pitaqaqpagiiqtunik atuqtauvaktunik.

Uuktuumajagutaujut

Pilirivvigijaujuq piliriqatiqalilaurivuq qassikallangnik gavamatuqakkunni pilirivvigijaujunik, ammaluttauq nunavut tunngavikkunnik, nalunaiqsijumallutik sivulliqpaamik piliriangujunik tusaumatittinajaqtunik pivallianirijaujumik angiqatigiigutausimajunik ammalu/uvvaluniit maligiaqaqpaktunik. Tamanna piliriangulauqtillugu, qassikallangnik uuktuumajagutaujunik piliriaksanik aturunnarnirmut pijittirarnirijauvaktunik inuktut saqqititautuinnariaqaqput 2025-26−mi, taimaikkaluaqtillugu, kiinaujatigut ajurnaqtuqsiurutauvaktut aktuqsivallianginnaraluaqtillugit pivallianirijaujunik ilanginnut pilirivvigijaujunut.

2024-2025 gavamatuqakkut ilautittiningit pijittirautinik inuktut nunavummi

2024-2025−mi, PCH piliriaqalauqput atangiittiaqtumik ilautittinirmut qanuiliuqtauvalliajumajumik angigligiaqtittijumallutik pinajuktaujunik tukisiumattiakkannirumallutik ajunnginnirijaujunik gavamatuqakkunni manimatittiniarlutik Pijjutigijanga taassuma piliriniujuup tusaumatittijumaniuvuq pivalliatitautuinnarialingnik angiqatigiigutausimajunik ammalu/uvvaluniit maligiaqaqpaktunik ikajuqtuijunik piqujarmik.

Iqqanaijarnirmut katimajiralaat atuinnaqarnirmut pijittirautinit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnit

Uqaqatiqalauqhlutik ministaup tugliata ikajuqtinganik tukimuaktittijiullutik katimajiralaanginnik, PCH saqqittilauqput piliriniaqtunik katimajiralaanik 2024−mi ukiaksaakkut, 19−nik pilirivviqaqhlutik tuttarvigijaujuniglu (titiraqsimajut 1 - ilagijaujut iqqanaijaqatigiiktunut Katimajiralaat turaagaqalauqput tukisivaallirumallutik maanna piliriangujunik gavamatuqakkut pilirivvinginnik tuttarvinginniglu pijittirarumallutik inuktut nunavummi.

Titiraqsimajut 1 - ilagijaujut iqqanaijartinut katimajiralaanut

Kippaariksiliqsimajuq nalunaiqsijuq ilagijaujunik iqqanaijaqatigiit katimajiralaanginnut. Ukuanguvutilagijaujut: Kanatami kigligijaujunut pijittiraqtit (CBSA), kanatami sikusiuqtikkut (CCG), kanatami taaksilirijikkut (CRA), kuit kiggaqtuqtinga−nunaqaqqaaqtuliriniq amma inulirijituqakkut kanatami (CIRNAC), iqqanaijaqtuliriniq amma inuuqatigiinik pivalliatittiniq kanatami (ESDC), avatilirijikkut amma silaup asijjiqpallianinganut kanatami (ECCC), imarmiutalirijikkut (DFO), aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami / kikkutuinnanut aanniaqarnanngittulirinirmut tuttarvik kanatami (HC / PHAC), nunaqaqqaaqsimajunut pijittirautit (ISC), aulajunnautilirijikkut kanatami (IC), nutaannguriaqsimajut, qaujisaqtuliriniq amma pivalliajuliriniq (ISED), maligalirijikkut kanatami (JUS), nunaminngaaqsimajulirijikkut kanatami (NRCan), mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami (PC), kikkutuinnanut pasittijikkut kanatami (PPSC), kikkutuinnanik attarnaqtailimajulirijikkut kanatami (PSC), paliisikkut, tukiliurijikkut (TB), amma kiinaujalirijirjuakkut katimajingitta titirarvinga (TBS).

Sitipiri 2024−mit auggiisi 2025−mut, PCH katimatittilauqput marruungnik iqqanaijaqatigiit katimajiralaangita katimatillugit 19−niglu inutuullutik katimatittivakhlutik pilirivvingni tuttarvigijaujuniglu nalunaiqsinasukhlutik pijunnarnirijaujunik atuinnaruqtittijjutiksanik kanatami pijittirautinik inuktut nunavummi amma piviksanik pivaallirutiksanik tamatumunga (Titiraqsimajut 2 – 2024-2025 Ilautittinirmut qanuiliurutit).

Ilautittinirmut katimaniit tautugaqalluatalauqput ukuninga:

• Iqqanaijaqtulirijikkunni ajunnginnirijaujunik pitittiniarluni pijittirarnirijauvaktunik inuktut (suurlu iqqanaijaqtiksaqsiurniq iqqanaijaqtiqainnarnirlu);
• Pijariaqarniq pituinnaunngittumik ajunnginnirijaujumik (suurlu, tusaajiqarnirmik, qaritaujalirinirmik);
• Atuinnaujut uqallaktiksat nalunaiqtausimajuni inini; ammalu
• Kiinaujalirinirmut atuqtaujarialiit.

Inutuuqatiqaqhlutik katimatittiqattaqhlutik, PCH ilittikkannirumalauqput pijittirautinik gavamatuqakkut pilirivvinginnik tuttarvinginniglu nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik, piluaqtumi inuktut nunavummi. Tamanna ilaqalauqpuq tukisivaallirnirmik ukuninga:

• Maanna piliriangujut pilirivvingni pijittirarumallutik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik. Tamanna ilaqarunnaqpuq mikittunik pilirianguvalliajumajunik uuktuumajagutaujuniglu piliriangujunik;
• Sivuniksami pivagiijaqtausimajut piliriaksait (pitaqaqpat);
• Maanna ajunnginnirijaujut pitittiniarluni pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausinginnik pitaqaqpagiiqtunik pilirivvigijaujumi pitaqannginnirijaujuniglu aktuanilingnik pilirivvigijaujumi ajunnginnirijaujunik pijaujumavaktuniglu pijittirarnirijauvaktunik; ammalu
• Isumaksaqsiurutiksat aktuaniliit tuluqtarutauvaktunut, aniguqtinnasugialingnut, ilittijjutaujunullu.

Ilautittinirmut apiqqutiksanik aaqqiksuijuqalauqpuq pituinnaunngittunik apiqqutiksanik ikajurumanirmut tasiuqsinirmik uqaqatigiingnirijaujunik ilautittinirmut piliriqatigiingnirni. Takulugu: Uiguarusiq A: PCH−mut inutuuqatiqarluni ilautittinirmut apiqqutit

Tusalauqtavut

Pilirivviit tuttarviujullu saqqijaaqtut nunavummi

Qassiuningit gavamatuqakkut pilirivvingit amma timiqutingit titirarviqaqtut nunavummi ajjigiiqattanngittut amma nalunaiqtauvakhlutik iqqanaijaarijaujuup qanuittuuninga maliktaulluni. Pilirivviit pijittirarnirmut piliriaksaliit unulaanik titirarviqaqput nunavummi. Ataani titiraqsimajut ilangit gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvingillu titirarviqaqtut nunavummi. Ataani titiraqsimajut ilangit gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvingillu Titirarviqaqtut nunavummi. Nalunaijaqsimattiaqtuq nunannguaq naniinningit nanijaujunnaqput uiguarusirmi. Takulugu: Uiguarusiq B: Gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvingillu nunavummi.

Tukiliurijikkut piliriaksangit

Tukiliurijikkut ikajuqtuivakput gavamatuqakkut pilirivvinginnik tuttarvinginniglu manimatittivakhlutik tukiliurinirmik tusaajiunirmiglu 59−palungnut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut. Maannaujuq, nalunaikkuttiqtausimanngittutuat titiqqat tuksiraqtaujunnaqput tukiliuqtaulutik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut (kanngunaqtut uvvaluunniit sapujjausimajut B tukiliuqtaujut atuinnaunngihhlutik).

Immaqaa 44 nangminiqsuqtut maanna atiliuqtauqatausimajut atuinnaullutiglu tukiliurijunnaqhlutik inuktut. Tukiliurijikkut tukiliurijunnaqput ukuninga inuktut uqausirnik:

• Inuinnaqtut (11 nangminiqsuqtut);
• Inuktitut (19 nangminiqsuqtut);
• Inuvialuktut (7 nangminiqsuqtut);
• Qikiqtaaluup uangnangani (pingasut nangminiqsuqtut);
• Nunavik (tisamat nangminiqsuqtut); ammalu
• Qikiqtaaluup nigiani (marruuk nangminiqsuqtuuk).

Tukiliurijikkut piliriqatiqaqpakput piliriqatigiikpaktunik aaqqiksuivalliajumallutik piliriqatigiikpangnirijaujunik aaqqiksimaliqtittijumallutiglu tukiliurinirmut kaantulaagijaujunik inuktut nangminiqsuqpaktunut.

Ammalukkanniqtauq, tukiliurijikkut kajusitittiqattaqsimavut tusaajiunirmut piliriqatigiingnirnik ikajuqtuijumallutik inuktut tusaajiunirmut pilirianguvaktunik.

2023-2024−mi, tukiliurijikkut tukiliurilauqput 880,000 ungataani uqausirnik qallunaatut inuktut amma 3,500 ungataani uqausirnik uiviitut inuktut.

Qanuittuuningit pijittirautiit atuinnautitaujut nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut

Ilautitaunilimaanginni, pilirivviit tuttarviillu tusaqtittilauqput qanuittunit pijittirautinit maannaujuq atuinnautitaujunit inuktut Tamarmikasak pijittirarnirijauvaktut aaqqiksuqtaujunnaqput naliangnituinnaq tukiliurinirmik titiraqsimajunik uvvaluunniit upagutisimaluni pijittirarnirijauvaktumik.

Tukiliuqtauningit ilinniarutiksat inuktut

Pilirivviit tuttarviillu ajjigiinngittuutinik uuktuutiqalauqput qanuq tukiliuqtauvangmangaata titiraqsimajut inuktut. Ilangit piqutigijaugajuktut ilaqalauqput titiraqsimajunik tukiliuqtausimajunik pilirivvigijaujumi nalunaikkutarnik, akinnarmiutanik, ikiaqqivingmiluunniit ilulinginnik. Pilirivviit tukiliuriqattarivut ajjigiigjuumijunik, pijariaqaliraangata, uvvaluunniit tamainnik tukiliurivakhlutik, pijittiraqtaujumaningit maliktaullutik.

Tukiliuqtausimajut ajjigiigjuumijut

Malikhlugu kanatami taaksiijarvilirijikkut kiujuq, pilirivvik atuqtuq kinguliriiktunik tukiliurinirmut tukiliurinirmullu piqutinik aktuanilingnik taaksiijarutinut ikajuutinullu nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut. Tamanna ilaqaqpuq tamainnik ikiaqqivingnik titiraqsimajuniglu aaqqiksuqtausimajunik ikajurumallutik tukisinaqsitittinirmik taaksinut pivaallirutauvaktunik nunaqaqqaaqtut nunalinginnut. Kanatami taaksiijaqtulirijikkut ilaliujjisimajut nunaqaqqaaqsimajunik niuviqattarnirmik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik tukiliurijinik atuqhlutik silataaninngaaqtunik nunaqaqqaaqsimajut tukiliurijinginnik.

Tuksirautaujuq inuktituuliqtauqujaullutik ikiaqqivikkut makpigait amma titiqqat inuktituuliqtauqujaullutik inuit tapiriit kanatami (ITK) ikajuutaunasukhlutik inungnut taaksilirinnautillugu. Uqaqatiqalauqhlutik inuit tapiriit kanatami amma nunavut gavamangani, kanatami taaksiijarvilirijikkut nirualauqput qikiqtaaluup uangnangani uqausiqtarijaujumik inuktut tukiliuqtaujuksanik amma parnautiqaqhlutik unuqsivaalliqtittijumallutik ilinniarutiksanik tukiliuqtausuunik ikiaqqivikkut.

Kanatami taaksiijarvilirijikkut tukiliurisimajut sulijunik titiraqsimajunik: Nunaqaqqaaqsimajut inuit Canada.ca 17−nut nunaqaqqaaqsimajut uqausiqtanginnut, ilagijaulluni inuktitut. Takulugu uiguarusiq C - sulijut titiraqsimajut: Nunaqaqqaaqsimajut inuit. Ilisarillugu quttiktumi pusantingani inuktitut uqallakpaktut inungni kanatami, timiujuq tukiliurilaurivuq uuminga, atii ikajulauqta pivaallirutiksanut (LUHYGYB) maliktauvalliavaktuq inuktitut (qikiqtaaluup uangnangani) tamakkualu atuqtaujunnaqtut manimatihhlugit CRA−kunnut, pijittiraqtiit kanatami, nunaqaqqaaqtunullu pijittirarnirijauvaktunut kanatami, ammaluttauq kanatami taaksiijarvikkut ukiuqtaqtumi pijittirarviqaqpangnirmut inigijaujumi iqalunii.

Kanatami taaksiijaqtulirijikkut tusaumatittijiqaqput piliriqatiqattiasuunik nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnik ikajuqtuivakhlutiglu taaksilirijjutinut aktuanilingnik apiqqutinik. Tamanna atuutiqallarikpuq tusarasuktillugit nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik pijaujarialingnik aktuanilingnik taaksilirijjutinik amma ikajuusianut apiqqutinik.

Paliisikkut tukiliurisimaliqput unuqsivalliatuinnaqtunik kikkutuinnanut turaangajunik nalunaikkutarnik titiraqsimajuniglu nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut paliisikkunni pijittiraqtunik nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnik kanatalimaami. Ilanginni tamanna ilaqatuinnarialik qanuiliuriaqarnirmik pirajalauqsimanirmut titiqqaqutigijaujunik qaujisaqsinirmik qanurlu qaujigiarviqarunnarmangaat maligalirijimik tigujausimajuqaqtillugu. Paliisikkut aaqqiksuisimagivut atuqtaujunnaqtunik nangminiq iqqanaijaqtiminut ikajuqtuijumallutik atuqtauvangninginnik tunngasuktittijjutaugajuktut uqaqtauvaktullu nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut piliriqatiqaliraangamik nunalingni pijittiraqtaminik.

Pijittiraqtiit kanatami pilirijingit tukiliurigajukput titiqqanik aktuanilingnik pijittirautinut ikajuutinullu kanatamiunut, suurlu taikkua aktuaniliit kanatami ittuqsiutiksanut iliuqqaivvik amma ittuqsiutinut ikajuusiat. Tikiutijumallugit turaarijaujut naalaktit, tusaumatittiniq ujjirnaqsitittinirmullu piqutit, ilagijaullutik kikkutuinnanut tusaumatittinirmut saqqititauvaktut vaispukkut, tukiliuqtaugajukpakput nunaqaqqaaqtut uqausinginnut.

Ukiuqtaqtumi ujjirnaqsitittinirmut qanuiliuqtauvalliajumajunut Piliriqatigiiktuqaqpuq pijittiraqtiit kanatami pitittivakhlutik tusaqtaujuksanik kanatamiunut ukiuqtaqtumi ukiuqtaqtumi Ukutiguunaq, kikkutuinnanut tusaumatittivangnirmut (suurlu vaispuk). Nunavumiut unuqtut qarisaujakkut tusaumajulirijjutinik aturajungninginnut, tamanna qaujijausimavuq atuutiqattiarninganik nunaqqatigiinut tusarasugiaksaq.

Kuit kiggaqtuqtinga−nunaqaqqaaqtuliriniq amma inulirijituqakkut kanatami (CIRNAC) amma mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami kiggaqtuijingit nalunaiqsilauqput titirarviit nunavummiittut nalunaikkutaqaqput tukiliuqtausimajunik inuktut. Uuktuutigilugit CIRNAC−kunni, takulugu Uiguarusiq D.

CIRNAC−kut nalunaiqsiqattarivut tukiliuqtauninginnik manisautit katimajinut tikkuaqtaujunut ukununga nunaqaqqaaqsimajut uqausiqtanginnut (inuinnaqtut, inuktitut, amma kuriikkut) katimajiit inigijanginni nunavummi nunataarviusimajumi.

Iqqanaijaqtiit aanniaqarnanngittulirijikkunni kanatami aaqqiksuivakput piqutinik aanniaqarnanngittulirinirmut ujjirijauliqtittinirmik nunaqaqqaaqtunut katinnganiujunut tukiliuqtaugajukhlutiglu. Tamanna ilaqaqpuq sulijunik titiraqsimajunik nutaqqat kapijauvangninginnut, surrangnaqtunut, isumakkullu qanuinngittiarunnarnirmut. Kanatami niqinut qaujimajjuti ajjiliuqsimajuq amma sulijut titiraqsimajut nutaralaanut tuqunnaqtunut tukiliuqtaulauqput qassikallangnut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut, ilagijaulluni inuktitut. Takulugu: Uiguarusiq E: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami niqinut qaujimajjutit ajjiliuqsimajut Inuktitut, Uiguarusiq F: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami sulijut titiraqsimajut nutaralaanut tuqunnaqtulingmut.

Asingit ilinniarutiksat aktuqtausaraittunut tunngaviqaqtitaullutik nunannguatigut sanajauvakkivut tukiliuqtauvakhlutiglu nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut. Uuktuutigilugu, qupirruit nanijaugaangata nunaup iluani, aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami saqqittilauqput pivaallirutiksanik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik aturlutik Ammalukkanniqtauq, aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami saqqitittilaurivut nuvagjuarnaq-19−mut tujjaqsinirmut atuqtauvaktumik pitittilluni nunalingmiunik tujjaqsijunnarnirmik apuutisimajunik inungnik nuvagjuarnaq-19−qaqtunik. Ajuriqsuujjisimajumik tarrijaaksamik aktuanilingmik taassumunga qaritaujakkuurutimut aaqqiktaujuqalauqpuq tukiliuqtaullunilu nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut ikajuqtuijumallutik aktuqtausimajunik nunalingnik. Nunaqaqqaaqtunut attatarvik akunniqsuqtiuvuq pijittirarniujuq piliriqatiqaqpakhluni aanniaqarnanngittulirijikkunni kanatami tuniuqqaijumallutik taakkuninga piqutinik turaarijaujunut nunalingnut.

Kiggaqtuijit aanniaqarnanngittulirijikkunni kanatami uqalauqput piliriqatiqarajungninginnik nunaqaqqaaqsimajunut pijittiraqtit kanatami qaujinasukhlutik naliak uqausiqtat atuqtaujariaqarmangaata piqutinut tukiliuqtaujunut. Angiqatigiigutikkut iqqanaijaaqtaatitaq niruaqtauqqaasuuq tukiliurijiuniarluni, kinguniagullu pilirivvik uqalimaakkannilirluni titiraqsimajunit piliriqatiqarlutik piqaqataujunit qimirrulutik titiqqanit. Mikittumik akiliitittivakput ilaannikkut akiliqtaujumallutik piqaqataujut piviksanginnut pilirinirivaktanginnullu tamanna pilirianguvalliatillugu.

Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami ilaliujjiqattarivut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik nipiliuqsimajunik tarrijaaksaliuliraangata akitturutaukkanniqpakhluni. Isumatsasiurtiit ikajusuut pivalliatitsinirmik tarrijaatsanik. Akiginajaqtangit aaqqiktauvakput tunngaviqaqtitaullutik tukiliuqtauninginnut piqutit pisiliangusimajullu.

Imarmiutalirijikkut pilirijingit nalunaiqsilauqput silataaninngaaqtut tusaumajulirijjutit tukiliuqtaugajungninginnik ajjigiinngittunut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut. Uuktuutigilugu, qaujikkaijjutit sikusiurnirmut pijittirautinut tukiliuqtauniaqput inuktut aviktuqsimajunut nunavummi kanatami sikusiuqtikkut aulanirijanginnut.

Mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit nalunaiqsisuunguvut tarrijaaksaliat nunavummuungajut amma/uvvaluunniit inungnut tukiliuqtaunginnaujarlutik pingasunut uqausirnut, ilaullutik inuktituungajut. Uuktuutigilugu tarrijaaksaq 'tujjaqsiniq aujuittunik – silaup asijjiqpallianinganik' saqqitaulauqtuq 2023-mi.

Tukiliuqtaulaukaktut

Ilautitaunilimaanginni, ujjirijaqaqtuqalauqpuq tamakkua pilirivvigijaujut pitittigajukpakkaluaqtillugit ilanginnik tukiliurinirmik, asingit pititauvakhlutik taimaittariaqaliraangata.

CIRNAC−kunni kiggaqtuijit tukiliurisuunguvut unuqtunik titiqqanik taimaittariaqaraangata, taimaittariaqaraangata. Uuktuutigilugu, CIRNAC−kut tukiliurivakput katimajjutaujuksanik inuktitut ikajuqtuijumallutik nunavut tunngavikkut arraagutamaaqsiummik katimavigjuarnirijanginnik. Tamanna ilaqarunnaqpuq unikkausiqarnirmik asinginnigluunniit ikajuqtuijunik titiraqsimajunik. Tukiliuqtausuut tukiliurijikkunnit nunalingnilluunniit tukiliurijinit suurlu innirvik. Kampaniujut taimaittut tukiliurijunnaqput aaqqiksuqtausimallutik naliangnutuinnaq aviksimanirijaujunut piliriqatigiinut.

Avatilirijikkut kanatamilu pilirijingit tukiliuriqattarivut inuktitut ajjigiinngittunut piqutinut, ilagijaullutik pivalliajunut titiraqsimajut, tusagaksat, amma titiqqat ikajuqsuijut iqqanaijaqtulirijikkut pilirianginnut. Taakkua tukiliuqtaujut ilaqarivut ilulinginnik aktuanilingnik piliriaksanut, atuagarnut, amma pijittirautinut ikajuqtuijunik inungnik amma nunalingni inuit nunangani.

Pasijaksannguqtittijiit kanatami, titiqqat tukiliuqtauqujaujut atuqtaugajunnginniqsauvut tukiliuqtauqujillutik piliriqatiqarnikkut amma tusaajiunikkut. Uuktuutiit tukiliuqtauqujaujut aktuaniliit titiraqsimajunut ilaqaqput iqqaqtuivingmut qaiqujijjutimik titiqqanik tusaqtittijunik pirajaktaujuvinirnik tautuktuvinirniglu unikkaarnirmut pilirijjusirnik maligialingnillu. Kuit kiggaqtuqtingata iqqaqtuqtautittijingata titirarvinga nipiliuriqattarniaqpuq tautuktuup uqausinginnik ilainnanginniglu inuktituuliqtittijunnaqhlutik. Taakkua tukiliuqtaujut ilaannikkut pijariiqtausuut paliisikkunnut kisiani pijariiqtaugajungniqsaujut silataaninngaaqtunit kaantulaaqaqtinit immimut avviarutiqaqunagu.

Imarmiutalirijikkut pilirijingit pitittivakput iqqanaijaap nalunaijaqsimaninginnik saqqijaaqtitaujunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut kikkutuinnanut pijaujumagaangamik. Tuksiraangugajuktut titiqqat tukiliuqtausuut inuktitut, inuvialuktut, inuinnaqtut, amma qikiqtaaluup uangnangani uqausiqtarijaujut.

Nunaminngaaqsimajulirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit tukiliurilluataqpakput titiraqsimajunik titiraqsimajuniglu. Tukiliuqtaujut pijariiqtausuut tukiliurijikkunnut uvvaluunniit silataaninngaaqsimajunut angiqatigiigutikkut iqqanaijaaqtaatitanut.

Tusaumaqatigiigutit pijittirautit maligialingit

Tamarmikasak gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvigijaujullu uqausiqalauqput isulittaqtunik upagutisimalutik pijittirarnirijauvaktut manimatitauvangninginnik inuktut. Ilaannikkut, kisiani, pilirivviit upagutisimalutik pijittiraqpakhlutik inuktut pijaarillutik pivagiijaqsimattiaqpakhlutiglu.

Pijittiraqtiit kanatamit kiggaqtuijingit upagutisimalutik pijittirasuut pingasunit nunalingnit nunavummit (iqaluit, kangiqhliniq, iqaluktuutsiaq), ammaluttauq 14−nit aaqqiktausimajunit pilirivviuvaktunit 22−niglu nunalingnit tusaumatittijitigut. Ilautittikataktillugit, pilirijiit tusaqtittilauqput qassikallangnik iqqanaijaqtitaqarninganik aviksimanirmi titirarvigijaujumi uqarunnattiaqtunik inuktitut inuinnaqtullu. Taakkua iqqanaijaqtiit iniqaqput nunavuulimaami pijittirarviqaqpangnirmut aulattivvigijaujuni. Ilakkanningit iqqanaijaqtiit iqqanaijarnirmut qaujimaniqaqtut tamakkiinnik uqausirnit pijunnaqsisimatsutillu tukiliurinirmit gavamakkut tukisigiarutinginnit, uqausirnit saqqititsinirmit, nalunaiqsinirmillu ilulinginnit pitaqangittunit inuktut.

Pijittiraqtiit kanatami pitittivakkivut upaktauqqaaqpaktunik uqaalautikkut tusaajiunirmut pijittirarnirijauvaktunik manimatitauvakhlutik tamainni inigijaujuni. Iqqanaijaqtiit uqaalavakput tusaajiqaqhlutik pijittiraqtaminik taikaniitillugu uqaalautikkulluunniit pingasuiliqqangaliqpakhlutiglu tusaajimik tusaajiqaqhlutik atauttikkut. Taanna pijittirauti kaantulaaktausimajuq CanTalk−kutigut manimatitaullunilu 20 ungataani nunaqaqqaaqsimajut uqausiqtangitigut (tusaajitaqarninga maliktauluni) ilaqaqhluni inuktitut inuinnaqtullu. Uqaalavviuvaktumi iqqanaijaqtiit ajurunniiqsaqtitausimavut ikajurnirmik nunaligjuarmiutaunngittunik ungasiktumiittuniglu pilirivvigijauvaktunik.

CIRNAC−kut iqqanaijaqtingit nunavummi pijittiraqpakput kikkutuinnanut inuktut tusaajiujunnaqpakhlutiglu ajurnanngikkaangat. Atausiq CIRNAC−kunnut iqqanaijaqti qassikallangnik uuktuutinik uqausiqalauqpuq qanuq iqqanaijaqtiit iqalungni aviktuqsimajut titirarvingani tusaajiuqattarniarmangaata atausirmik uqausilingnut titirarvingmuaqpaktunut. Ammalukkanniqtauq, iqqanaijaqtiit tusaumatittivakput kikkutuinnanik iliqqusirijaujunik isumagijaqattiaqhlutik. Uuktuutigilugu, iqqanaijaqtiit taisigajungniaqtut CIRNAC−kut atituqanganik inuktitut piliriqatiqaliraangamik nunalingni innartuqanii. Pilirivvik amisunit ajjigiingittunit atiqaqattaqsimammat kingunittinnit, iqqanaijaqtiit niruarniaqtut aturnirmit pilirivviup taiguusinganit tukiqarniqsaujumit isumagijaqarnirmillu nunalinnit.

Qaakkanniagut taakkununga piliriqatigiikpaktunut, CIRNAC−kut kajusitittivakput piliriqatigiingnirnik tamakkua inuktut−uqausiliit inuit pititaujunnaqhlutik ajuriqsuujjinirmik pijariiqsijunnarnirmik pijaujarialingnik titirarialingnik qallunaatut suurlu kanatami innaqsiutitaaqpangnirmut pivagiijaqtausimajuq (CPP), iqqanaijanngittuqsiutitaaqpangnirmut (EI), quaqsaarnaqtailimanirmut aniguititauniq, inkamtaaksiliriniq, asingillu. Asingit tusaajiunirmut pijittirautiit ilaqaqput apiqsurnirmut ikajurnirmik nalunngittiarumanirmut iliqqusituqakkut ajaqqittarutauvaktut mikhligiaqtitaugaluarmangaata iqqanaijaqtittinirmut kajusinirijauvaktumi. Inuit iliqqusingatigut, uqausiqarniq sannginirijaminik ilaannikkut piunngittukkut tautuktauvakpuq pikkumigusungniuniraqtaulluni. CIRNAC−kut iqqanaijaqtingit ikajuqtuiqattarniaqput apiqsuqtaujunik tiliurivaglutik inungnik kiusiqattaqujilutik apiqqutiksanik ilasinngillutik kiujjutigijaminut.

Kiujut paliisikkunni tusaqtittilauqput pilirivvingmi pijunnarnirijaujut atuqtausuunguninginnik iqqanaijaqtit tusaajiqarumagaangata ikajuqsuijjutiksanik piliriqatigiigusirnik amma inungnik. Iqqanaijaqtiit tamatuminga piliriaqaqpakput ilagijaulluni piliriaksaminut uqaalausirijiullutik 911-mut uqaalavviuvaktunut, titirarvingmi paliisikkunni, paliisiullutiglu kiusivakhlutik uqaalajuqaraangat ikajuqtaujumajunut.

Nunalingni gavamakkunnilu pijittiraqtikkut iqqanaijaqtingit pitittivakput tusaajiunirmut pijittirarnirijauvaktunik qangannguraangat, piluannguaqhluni katimaqatiqaqtuqaliraangat nunaqaqqaaqtut nunalinginnik. Nunalingni gavamakkunnilu pijittiraqtikkut iqqanaijaqtingit ajunnginniqanngikkaluaqtillugit pitittijariaksaq tamakkuninga pijittirarnirijauvaktunik pilirivvigijaujumi Ilaannikkut, nunalingmiut innangit katimajaqtuqatauqattarniaqput tusaajiniglu tikitittijuqaqpakhluni tukiliurijaqtuqtunik uqausiujunik.

Kikkutuinnanut kiggaqtuijiit kikkutuinnanik piliriqatiqaqpakput qautamaat iqqaqtuqtautittijit piliriqatiqaqpangninginnut tamainnittiaq nunalingni nunavummi tusaumatittivakhlutik tautuktuvinirnik, pirajaktausimajunik, asinginniglu maligalirinirmut atuqtauvaktunik ilauvaktunik iqqaqtuivingmi pilirinirijauvaktumi.

Taimanngat 2008−ngulauqtillugu, iqqaqtuqtautittijit tautuktinginnut tukimuaktittiji (CWC) piliriaq saqqitausimaliqtuq (suurlu, PM-03 pigialisaaqtunut, PM-04 iqqanaijaqtunut, amma PM-05 angajuqqaamut), tilijausimallutik unuqsivaalliqullugit ikajuqsuijjutit amma pijittirautit pirajaktausimajunut tamainnik pingasunik ukiuqtaqtumi aviktuqsimajunik. Nunavummi, iqqaqtuqtautittijit iningit innuktaugajukput nunavuup silataaninngaaqtunik inuktitut uqallagunnanngihhlutik. Julai 2025−mi ilautittinirmut piliriqatigiingnirni, qassikallangnik nunalingni qanuinngittiarunnarnirmut kamajitaqaqpuq iqalungni, tamarmiglu inuktut uqallakpakhlutik uqausirngautigillugu atuqpakhlutiglu inuktut qautamaat tusaumatittiliraangamik pirajagviusimajunut tautuktuvinirnullu pirajangnirijaujumik. Nunalingni qanuinngittiaqtulirijit ikajusuunguvut iqqaqtuqtautittijinik pirajaktaujuvinirnik amma/uvvaluunniit tautulauqtunik amma tusaajiuvakhlutik iliqqusirijaujukkut naammaktunik. Ajunngitangit ilaqaqput piliriqattaqsimanikuuluni titirarvingmi aaqqiksimajunik ajunnginniqarlunilu tusaumatittijunnarnirmik kajusiniqattiaqtukkut qallunaatitut inuktitullu. Tamarmikasak nunalingni qanuinngittiaqtulirijit iqqanaijaqtillariuvut gavamatuqakkunnut.

Nunavuumi iqqaqtuivingmi, tusaajitaqainnaujaqpuq iqqaqtuijuqarnilimaangani inuit tusaajunnarniarmata iqqaqtuinirijaujunik uqausirmik aturumajaminik aturlutik. Nipiliuqsimajut atuinnautitaujut nunavummi iqqaqtuivikkut maligatigut titirarvingani tuksiraqtaugaangata.

Ukutiguunaq, NRCan−kut GEM-GeoNorth piliriangatigut, pilirijjutinut ikajuqtuiniq tukiliurinirmullu pijittirarnirijauvaktut manimatitauvakput ukununga Tusaajiunirmut ikajuqtuiniq atuinnautitaujuq aulatsinirmut uqaqatigiinnirmit nunalinnit inutuqarnit ammalu/uvvaluunniit kamajinit nunavummi ikajuqturnirmit kikkutuinnarnit iqqanaijaanginnit. Qaakkanniagut pilirianguvalliajumajut sivummuaktitauvalliavut ikajuqtuijumallutik nunaqaqqaaqtunut−tautugaqalluataqtunik piliriaksanik iqqanaijaqtiit niriugijaqaqhlutik Qaakkanniagut pilirianguvalliajumajut sivummuaktitauvalliavut ikajuqtuijumallutik nunaqaqqaaqtunut−tautugaqalluataqtunik piliriaksanik iqqanaijaqtiit niriugijaqaqhlutik

Gavamatuqakkunni innugunnarninga: Tuluqtarutiit amma aksururnaqtut Amiqqaaqatigiingniq

lIautitautillugit uqaqatigiiktillugit, pijjutaugajuktut tuluqtarutauvaktut amma aksururnaqtut aktuijjutausuut pilirivviit amma tuttarvigijaujut pijittirarunnarningit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik saqqittuqalauqpuq.

Kiinaujaqaqtitauniq kiinaujaillu tuluqtarutingit

Uqaqatigiiktillugit, tamarmikasak pilirivviit tuttarviillu nalunaiqsilauqput kiinaujaqaqtitauniq tuluqtarutauniqpaanguninganik pitittiniarluni qaakkanniagut pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut. Tamanna ilaqaqpuq kiinaujaqaqtittinirmik tukiliurinirmut pijittirarnirijauvaktunut kaantulaagijaujunut kiinaujaqutigijaujunullu iqqanaijaqtittiniarluni iqqanaijaqtinik uqallagunnaqtunik inuktut.

Tukiliuqtauningit piqutit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut akituniqsaugivuq qallunaatut uiviititulluunniit tukiliuqtauninginnik. Taimainninganut, pilirivviit kiinaujakiksakkanniliqpakput piusigiaqtittinasukhlutik pijittirautinik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik. Qangattiasaaq uuktuutigijaujuq PCH−kunni takuksautittivuq tamatuminga aniguqtinnasugiaqaqpaktumik tukiliuqtauninga 13−nik makpiqtugalik titiraqsimajuq akiqaqtigilluni 40%−palungmik akituniqsaulluni tukiliuqtauniarluni inuktitut uiviitituunngihhluni.

Qaujijaujut qaujisarniulauqtumi kanatami taaksiijarvilirijikkunni 2022−mi, tautugaqalluataqhlutik nunaqaqqaaqsimajunik inungnik, nalunaiqsilauqput 20-30% nunaqaqqaaqsimajut kiujut pijittiraqtaujumanajarninginnik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik aturlutik Kisiani, kiinaujaqattiannginniq kigliqaqtittivuq piviksanik sivummuaktittinasugiaksaq tamakkuninga pinajuktaujunik.

Ajjipaluagut, ECCC-kut kiujut uqausiqalauqtut ikajuqtuijumanirminik angigligiaqtittinirmik tukiliuqtauninginnik piqutit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut piusigiaqtillugu atuinnauninga ilautittinirlu; taimaikkaluaqtillugu, kiinaujaqaqtitaunirmut isumagijaksat saqqitittivut ajurnaqtuqsiurutauvaktunik pitaqattiannginninginnut aulattinirmut kamagijaqaqpangnirmullu kiinaujaqutigijaujuni ikajuqtuiniarluni tamatuminga piliriangujumik. Nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik tukiliuriniq sivulliujjaunginnaujanngituinnarialik piliriaksanik parnaitillugit, kiinaujat atuqtuksat piliriangugajungninginnut qallunaatut uiviititullu.

Pijittiraqtiit kanatamit kiggaqtuijingit uqakkannilauqtut kiinaujaqaqtitaunirmut aksuruutauvaktut tuluqtarutauninginnik pitittiniarluni qaakkanniagut pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausingitiguttauq. Kanatami aanniaqarnangittulirijikkut uqalaurmata ilaannikkut kajungiqsautiujut aanniaqarnanngittulirinirmut piqasiujjisimasuungummata kiinaujanik inuktituuliqtauninginnut tusaumaqatigiigutiujut. Ammalukkanniqtauq, ujjirijaqaqtuqalauqpuq PCO−gijaujuq ilaannikkut kiinaujanik sanirvaisimavakpuq pituinnaunngittunut aanniaqarnanngittulirinirmut−aktuanilingnut pilirianguvaktunut (suurlu ilisinirmik manisautinik ikiaqqivikkut aktuanilingnik nunaqaqqaaqtunut inugijaujunut).

Mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami amma ECCC−kut kiggaqtuijingit uqalaurivut ajurnaqtuqsiurutauvaktunik kiinaujaqaqtittiniarluni nunaqaqqaaqsimajut tukiliuqtauninginnik.

Tukisiumaniq pijaujumavaktunik pijittirarnirijauvaktunik

Pilirivviit ujjirijaqalauqput ujjirnaqtunik aniguqtinnasugialingnik pitaqarninganik qaujimalirumanirmut pijaujumavaktunik gavamakkut pijittirarnirivaktanginnik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut.

ECCC-kut kiggaqtuijingit nalunaiqsilauqput tamanna pilirianguvallianinganik suuqaimma pijittiraqtaujumaningit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik qaujimajaunngimmata. Kiujumallugu titirarvinga kamisinaup nunaqaqqaaqtut uqausinginnut, ECCC−kut pilirivakput qaujimalirumallutik pijaujumavaktunik pijittirarnirijauvaktunut nunaqaqqaaqtut uqausingitigut tujjaqsivakhlutik ininik pilirivvigijaujumi piliriaqallarigumavaktunik ilaliujjinirmik ujjirnaqsitittinirmiglu nunaqaqqaaqtut uqausinginnik ajjigiinngiruluujaqtutigut pilirianguvalliajumajutigut piliriangujutigullu ikajuqtuijumallutik atuliqtittinirmik nunaqaqqaaqtut uqausinginnut piqujarmik.

Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami kiujut uqalauqput tusaajiqariaqarniq ajurnagajungninganik qaujinasugiaksaq pilirivvingmi. Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit pitittivakput atuqtaujunnaqtunik nunaqaqqaaqtut nunalinginnut, suurlu tusaqtaujuksanut piqutinut, kisianiluttauq nalunarujukpakpuq tamakkua piqutit tikiutigaluarmangaata turaarijaujunut nunalingnut kajusiniqattiaqtukkut angummatigaluarmangaatalu pijariaqaqtanginnut.

Qassikallait pilirivviit nalunaiqsilauqput aksururnaqtuqsiuqattarninginnik qaujinasuktillugit tammaqtaqsimanngittunik uqausiqtarijaujunik nunaqaqqaaqsimajut tukiliuqtaujuksanut.

Iqqanaijaqtitaaqpallianiq iqqanaijaqtiqainnarnirlu

Qassikallait pilirivviit ujjirusulaurivut ajurnaqtuqsiurutauvaktunik iqqanaijaqtitaarasuktillugit inungnik inuktut uqallagunnaqtunik. Iqqanaijaqtiksaqsiurnirmut pinajugutaujut pilirianguvalliavut piuniqsakkut tikiutijumanirmut turaarijaujunut piliriqatigiinut iqqanaijaqtittiliqtillugit.

ECCC-kut inungnik iqqanaijaqtittinirmut parnautiqaqput (IEP) aaqqiktausimalluni atuliqtittijjutauniaqhluni piliriaksarijaujunik aaqqiktausimajunik titiraqsimanilik 23-mi nunavummi angiqatigiigutimi, pijariaqaqtittilluni 85-pusanik inungnik kiggaqtuijinik iqqanaijaqtinik nunavummi. Inungnik iqqanaijaqtittinirmut pivagiijaut ilaqaqpuq atuqtaunajaqtunik angigligiaqtittijumalluni kiggaqtuinirmik. Tamakkua ilaqaqput pituinnaunngittunik iqqanaijaqtiksaqsiurnirmut atuqtaujarialingnik, suurlu kajusitittinirmik iqqanaijaanik takuksautittinirmik, iqqanaijaqtittijumanirmut pisimainnarumanirmullu inungnik iqqanaijaqtinik.

CCG−kunnut kiggaqtuijit uqalaurivut ajurnaqtuqsiurutauvaktunik iqqanaijaqtitaarasuktillugit inungnik tukiliurijiksanik pilirivvingmi. Naammaktunik kiinaujanik atuinnaqtaqaraluaqtillugu, iluani gavamatuqakkut atuagangit saqqitittilauqput isulittarvilingnik nuqqangatittillutik CCG−kunnik kajusitittijunnanngihhlutik tamatuminga iqqanaijaqtittinirmut piliriangujumik.

Pijittiraqtiit kanatami pilirijingit nalunaiqsilauqput pinajuktuqarninganik angummatijumallutik turaarijaujunik titiraqsimaningata 23−mi nunavummi angirutaani. Maungattiaq avungakallaarjuglu turaarijaujut aaqqiktausimaliqput angummatijumallutik piliriaksarijaujunut taassuma angiqatigiigutiup ataagut, ilagijaulluni iqqanaijaqtitaaqpallianiq sivummuaktittivallianirmullu pinajuktaujut ikajuqtuijumallutik inungnik iqqanaijaqtigijaujunik. Innatuqait ilautitauningit pilirianguqattaqsimavut ikajuqtuijumallutik inungnik iqqanaijaqtiksaqsiurnirmik.

Nunaqaqqaaqsimajunik iqqanaijaqtiksaqsiurniq, iqqanaijaqtiqainnarniq sivummuaktittivallianirmullu piliriqatigiit (IRRA−nguniraqtaugilluni) pilirianguvakpuq atuqtaujunnaqtunik ikajuqtuijumallutik inungnik iqqanaijaqtigijaujunik. Sivuniksami qanuiliurniuniaqtut parnaktausimajut aktuaniliit pivalliatittinirmut ammalu tukiliurinirmut piqutinik ilaullutik qaritaujakkut takurannaagaksat. Pijittiraqtiit kanatamit maanna 384−palungnit qaritaujakkut ajjinnguanit saqqijaaqtitaksaqaqput piliriamut tusaumajaksanit tukiliuqtaujunnaqtunit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut ikajuqtuittiakkanniqullugit nunalingnit. Taakkua uqalimaagait nutaannguriaqtitauqattarniaqtut qangannguraangat.

Atausiq ujjirijausimajuq aksururnarninga pillariuningit piqutit. Tukisigiagaksat amma qaujimajjutiksat asijjiqpallianginnaujarninginnut, aksururnarajaqpuq ilinniarutiksat nutaannguriaqtippaglugit ajjigiinngittunut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut.

Atausiq pijjutaujuq uqausiulauqtuq qassikallangnut pilirivvingnut aktuanilingnik aksuruutauvaktunik pijjutiqaqhlutik iqqanaijaqtiksaqsiurnirmik iqqanaijaqtiqainnarnirmiglu pitaqanngiluarninganut akiliqtaunirmut atuqtauvaktumik manimatitaujumik iqqanaijaqtinut pitittivaktunut pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut.

Kiujut mirnnguiqsirvilirijikkunni kanatami uqalauqput pitaqannginninganik marruungnik uqausiqarnirmut tunniqqutaukkanniqpaktunik ajaurigiarutinigluunniit aktuqsivakpuq pilirivvigijaujuup ajunnginnirijanganik iqqanaijaqtittijunnarnirmik inungnik uqallagunnaqtunik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik. Mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami ujjirnaqtumik pivallianiqaqtillugit iqqanaijaqtitaaqpalliallutik inungnik iqqanaijaaksanut nunavummi, pilirijjusiit pitittilutik akiliqtaujjutinik inuktut-uqausilingnut iqqanaijaqtinut ikajuqsuikkannirunnaqtut taakkuninga pinajuktaujunik. Mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami tuglirijauvuq angilaangulluni gavamatuqakkunni iqqanaijaqtittinirmut inungni nunavummi, kinguniagut paliisikkut.

Kikkutuinnanut pijittiraqtiit katimajiralaanginnut kiggaqtuijit nalunaiqsilauqput aksururnaqtunik aktuanilingnik iqqanaijaqtiksaqsiurnirmut iqqanaijaqtiqainnarnirmullu nunalingni qanuinngittiaqtulirijinik, nalunaiqsillutiglu ilanginnik taakkuninga aniguqtinnasugialingnik pituinnaunngittunut pilirianut PPSC piliriarivaktanginnut, ilautittillutik aktuqtausaraittunik aksururnaqtukkuurutaugajuktunik amma iqqanaijaqtit asijjiqtarninginnik. Isumakkut qanuinngittunnarnirmut ikajuqtuiniit pititauvakkaluaqtillugit iqqanaijaqtinut, aniguqtinnasugialiit aktuaniliit iqqanaijaqtiqainnarnirmut iqqanaijaqtiksaqsiurnirmullu pitaqainnaqput.

Sulikkanniq, nunalingni qanuinngittiaqtuliriji aullarunnaqpuq 20-22−nut pinasuarusirnut arraagumi iqqaqtuivingmi inutuuluni. Nunalingni qanuinngittiaqtulirijit aksururnaqtummariuvut pijaksaqarjuaqpakhlutiglu, ilaqaqhluni aksururnakkanniqtumik aullarajungnirmik nangminiq inuusirminik qanuilinganirijaujuniglu.

Gavamakkut igluqutingit igluqaqtitauvakput inutuakkuvingmiittunut ikajuusiat amma qikariarnirmut qangattautinut ikajuutit (VTA). Kikkutuinnanut pijittiraqtiit katimajiralaangit ujjirijaqalaurivut pitaqanngiluarninganik marruungnik uqausiqarnirmut tunniqqutaukkanniqpaktunik kiinaujatigulluunniit ilisarijausimanirmik aksururnaqpangninganik iqqanaijaqtiksaqsiurasuktillugit, isulittarviqarninginniglu naniititauvangninginnut kajusinirijauvaktut gavamatuqakkunni tautukhlugit iniujut asinginni timigijaujuni suurlu nunavut gavamakkunginni.

Paliisikkut saqqittisimajut nunaqaqqaaqsimajut iqqanaijaanginnit unikkaanit kiggaqtuijut nunaqaqqaaqsimajunit, inungnit, allangajuniglu tamainnik ajjinnguatigut titiqqatigullu. Taakkua unikkausiujut tukiliuqtausimavut uqausiqtarijaujunut uqausiqtarijaujunullu nunalingni piliritittijunut iluliqaqhlutiglu tusaqtaujuksanik ikajuqtuijjutiniklu aktuanilingnik nunaqaqqaaqtunut iqqanaijaqtinut.

Tukiliurinirmut kajusinirijauvaktut qangakkuurajarningillu

Katimatittikataktillugit, pilirivviit tuttarviillu qiniqtut unuqsivaalliqtittijumallutik tukiliuqtauninginnik piqutit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut ujjirijaqalauqput gavamatuqakkut pijunnarnirijanginnut isumagijaksanik aktuanilingnik tukiliurinirmut kajusinirijauvaktunut qangakkuurajarninginnullu.

Aamisuut kanatami pilirivviit uqalauqput piviksaq tukiliuqtaujariaqaqpangninginnik titiqqat nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik akuniuniqsaugajungninganik titiqqat tukiliuqtautillugit qallunaatut amma/uvvaluunniit uiviitut. Qangakkuurajarningit isumagijaujut ungavariaqtautuinnariaqarningillu piliriangujariaqarningit pijjutaulutik ajurnaqtuqsiurutaulirunnaqput angummatinasugiaksaq aaqqiktausimavagiiqtunut isulivviksautinut piqutinut ilaksanullu.

Imarmiutalirijikkut kiggaqtuijingit nalunaiqsilauqput piqutit tukiliuqtaujariaqarningit ilaannikkut aksururnaqsikkanniqattarninganik iqqanaijaqtinut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik uqallagunnaqtunut ikajurunnaqtunut tukiliuqtaujunut. Ilaannikkut tukiliuqtaukauqturiaqaqpakput, tukiliurijikkulluunniit silataaniluunniit kaantulaaktittijit kajusitittijunnaqpanngihhlutik tuksirautausimajunik piviksanik. Taimainninganut, iqqanaijarviup iluani iqqanaijaqtiit tukiliurijiuqattaqput tusaumaqatigiittiaqullugit amma piliriaksanik kajusitittittiaqullugit, piliriaksangita ungataanuungallutik.

Ajjigiinnginningit inuit uqausingit ilaannikkut tuluqtarutauliqpakpuq, piluannguaqhluni tunniqqutaujunut qassikallangnut qimirrujaujariaqaqpaktunut angiqtaujariaqaqpakhlutiglu. Uqausiqtarijaujunut tukiliuqtaujut tukiliurijikkutigut atuinnaunginnaujannginninginnut, nunaminngaaqsimajulirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit qaujigiarviqatuinnarialiit silataaninngaaqtunik kaantulaaqaqtinik.

Tammaqtaqsimannginningit tukiliuqtaujut

Tammaqtaqsimannginningit tukiliuqtaujut nunaqaqqaaqsimajut uqausiqtangitigut isumaaluutaulaurivuq ilautitaunilimaanginni.

Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit uqalauqput ajurnaqtuqsiurutauvaktunik tukisinasukhlutik tukiliuqtaujut tammaqtaqsimanngikkaluarmangaata angummatinajarmangaatalu niriugijaujunut nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnut. Qaujinasungniq qanuq piulaakkut aulattijunnarmangaat qimirruningnit titiqqanit isumaaluutaulaungmijuq.

CCG−kut pilirijingit nalunaiqsilauqput aksururnaqtunik tukiliurinasukhluni pilirijjutinik amma tammaqtaqsimanngihhlutik tukiliuqtaujut. Ilaannikkut, inuit uqausingit tukiliuqtaujariaqasuungungmata nunalingmut uqausirmut uqallagviujumut. Uuktuutaujunnaqtumik pititaujuqalauqpuq:

"tukiliuqtaujjusituqanga 'kanatami sikusiuqtikkut' inuktitut unauvuq, 'umiarjuat sikumik suraijut.' Taimaak inuit nunalingit nunattiarmi taisiqattaqsimajut sikusiuqtinik umiarjuanik takujauvammata sikusiuqtillugit arraagulimaaq. Taakkua nunaliit silataani, tukiliuqtauninga 'kanatami sikusiuqtikkut' taijaugajukpuq 'sigjami nauttiqsuqtit.' Taanna uqausiq tukiqanngittiaqtuq nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnut isumagijaqanngihhlunilu isumagijauninganik uqausiup tukiliuqtauvalliajuq. Asingit ajurnaqtuqsiurutausuut tukiliuqtautillugit naigligiaqsimajut (suurlu, imarmiutalirijikkut tariurjuarmi sapujjinirmut parnautinga amma aantiuriumi aviktuqsimajut paliisingit).”

Mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit ajjikasanganik akaunngiliurutiqaqpakput tukiliuqtautillugit taiguusit qallunaatituungajut inuktitullu, ilaannikkut tukiliuqtaukautigivanngimmata. Tamakkua aksuruutauvaktut mikhlivaalliqtittumallugit, mirnnguiqsirvilirijikkut kanatami iqqanaijaqtingit piliriqatiqalauqput ilagijaujunik nunaqaqqaaqtunik tukiliurijumallutik uqausiqtarijaugajuktunik qaujigiarviujunnaqtuniglu atuqtaugajukpaktunik pilirivvigijaujumit, amiqqaarutauvaglutik qaujimajjutaulutik asinginnut tusaajinut tukiliurijinulluunniit iqqanaijaqtitaulaaqtunut sivuniksami pijittirarnirijauvaktunut.

Mirnguisirvilirijikkut kanatami kiggatuqtingit uqalaurmijut ilaannikkut inuttituuliqtitausimajut pijaujut tukiliurijikkunnit tammaqsimaqattarngata. Taimainninganut, pilirivvingmi iqqanaijaqtiit qimirrugajukput tukiliuqtausimajunik.

Imarmiutalirijikkut angajuqqautingit isumaaluutiqalaurivut tukiliuqtausimattiannginninginnik. Ilaannikkut tukiliurijiit tukisiumavanngimmata ilulillattaanginnik ilinniarutiksat amma/uvvaluunniit naalaktit turaarvigijangit. Tamanna tukisinirluktauliqpakpuq. Uuktuutaujunnaqtumik pititaujuqalauqpuq:

“Imarmiutalirijikkut titiqqamit qallunaatituungaliqtitauqujilauqput inuktitullu ajjinnguaqaqhlutik inungnit. Tukiliuriji aturumalilauqpuq qikiqtaaluup nigiani uqausiqtarijaujumik tukiliuqtautillugu tunngavigijaulluni nani ajjiliuqtaulaurmangaat. Inuttituuliqtaulilauqpuq naammalaunngilaq inuit nunalinginnut, taikkua qikiqtaaluup uangnangani uqausirminik uqallagunnalaurmata.”

Nunaminngaaqsimajulirijikkut kanatami kiggaqtuijingit nalunaiqsilauqput aksururnaqtunik aktuanilingnik tukiliuqtauninginnut qaujisaqtulirinirmut taiguusirnut. Tukiliuqtausimallattaaqtut kiglisiniaqtit taigusingit pitaqainnarunnanngimmata, isumaksaqsiurutaujariaqaqpuq nutaamik uqausirmik uqausiqtamigluunniit aaqqiksijuqariaqarmangaat innarmut tammaqtaqsimanngikkaluarmangaata uqausiqtarijaujut.

Pilirijjutit amma qarasaujalirijjutit

Qassikallait pilirivviit uqalauqput pilirijjutinut akaunngiliurutaujut ajurnarutauqattarninginnik unuqsivaalliqtittinasugiaksaq tukiliuqtaujarialingnik, piluaqtumik qaritaujakkut ilulirijaujunik. Pilirivviit nalunaiqsilauqput ilangit ikiaqqiviup ilulinginnik aulattijjutit maanna atuqtaujut ikiaqqivingmi pivalliatittitillugit ikajuqtuituinnarninginnik qallunaatituungajunik uiviititullu uqausirnik.

Kanatami taaksiijarvikkut iqqanaijaqtingit uqalauqput pilirijjutinut isulittarviqarninginnik tukiliuriniarluni titiqqanik−tunngavilingnik uqausirnik, saqqitittillutiglu ajjigijaunngittunik aniguqtinnasugiaqaqpaktunik.

Mikhlivaalliqtittumallugu, kanatami taaksiijarvilirijikkut aviktuilauqput tukiliuqtausimajunik nunaqaqqaaqsimajut taaksiijarutinginnut ikiaqqivikkut titiraqsimajunik tunngaviqaqtitaullutik pijjutaujunik tuksiraliraangamik nutaannguriaqsimajunik asijjiqtaujunigluunniit tukiliuqtausimajunik. Tamanna isulittaqtittivakpuq pijariaqarnirmik atangirlugu titiraqsimajumik tukiliuqtaujariaqarnirmik ilaliujjijumanirmut nutaannguriaqsimajunik, taimailiurnirminilu mikigligiaqtittisimalluni quaqsaarnarunnaqtunik saqqittunik nutaannguriaqtittijumajuqarniqpat ilaakkuuqtunut titiraqsimajunut. Tamanna aktuaniqaluannguaqpuq kanatami taaksilirijikkunnut maligangit ajuriqsuujjijjutillu pijjutiliit taaksiijarutinut ikajuutit asijjigajungninginnut, piqutillu nutaannguriaqtaujariaqaqpakhlutik malittiarlutik.

Isumagijaujunik piulaaniglu atuqtaujunnaqtunik

Ilautittikataktillugit, pilirivviit isumagijaminik uqausiqalauqput amma piulaakkut pilirijjusirnik aktuanilingnik pilirianginnut pijittirautinik kanatamiunut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik aturlutik.

Iqqanaijaqtinut tusaumaqatigiigutit

Paliisikkut aaqqiksisimajut piliriqatiqarnirmik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik pilimmaksaijinik pitittilutik uqausirmik pilimmaksainirmik iqqanaijaqtinut pilluatarnut pijittirarnirmut iqqanaijaanut. Pilimmaksarniq ikajuqtuijjutaunasukpuq piujunik piliriqatiqarnirmik nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnik, ajuqtittinngihhlutiglu nunaqaqqaaqsimajunik, inungnik, allangajuniglu iqqanaijaqtinik utiqtittinirmik, kajusitittinirmik, sanngiktigiaqtittinirmigluunniit uqausituqarijaminik. Paliisikkut maanna qarisaujakkut uqausirmik ilinniaqtittisuunguvut 8−nik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik ilagijaulluni inuktitut. Aaqqiksuivalliangmijut kajungiqsaijinut ilinniaqpalliallutik iqqanaijaaqtaarasuktunut ilinniagaksamik (MAP) pitittijumallutik piviksamik iqqanaijaqtinut piusigiaqtittilutik uqausirminik ajunnginnirijanginnik iliqqusirmiglu tukisiumaninginnik.

Qaujimajjutiksat titiqqat

Kiujut kanatami taaksiijaqtulirijikkunni tusaqtittilauqput pilirivviujuq aaqqiksuivallianinganik pilirivvingmi qaujimajjutiksanik titiqqanik atuqtausuunik ikajuqsuijjutaullutik pilirianik amma aviktuqsimajunik pinajuktillugit tukiliurinasukhlutik ilinniarutiksanik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut. Taanna maliktauvalliavaktuq ilaqaqpuq pijariiqsimajarialingnut nalunaijaisimajunik qanuq tukiliuqtaujut pijariiqtaujunnarmangaata, ammaluttauq tusaqtaujuksanik nunaqaqqaaqtut uqausinginnik atuqtauvaktunik kanatami atuaganiglu ikajuqtuijunik atuqtauvangninginnut.

PCH−kut aaqqiksuilauqput pilirivvigijaujumi tasiuqsinirmut titiraqsimajumik ikajuqtuqtaullutik nunaqaqqaaqtunut piliriqatigijaujunut nalunaijaisimajumik atuqtaulaukangniaqtumik naliak uqausiit atuqtaunajarmangaata ilaujuqaliraangat tusaumatittinirmut pilirianguvalliajumajunik nunaqaqqaaqtunut piliriqatigiinut. Tasiuqsinirmut titiraqsimajuq ilaqaqpuq qassikallangnik isumaksaqsiurutaujarialingnik, ilagijaullutik nunaqaqqaaqtut piliriqatigijangita tautuqquuqtangit, atuqtaujunnaqtut ikajurumanirmut tasiuqsiniarluni naliak uqausiqtarijaujuq niruaqtaunajarmangaat tusaumatittinirmut, ammaluttauq aviksimanirni pijjutauvaktut isumagijaulluaqtut.

Iqqanaijaqtiit nunalingni gavamakkunnillu pijittiraqtikkunni tusaqtittilauqput tuttarvik aaqqiksisimaninganik maliktaugiaqaqtunik aulattinirmut pilirijjusirnik nunalingni tusaqtittijjutinut ajuriqsuujjijunik naliak uqausiqtat amma uqausiqtarijaujut aktuaniliit ajjigiinngittunut ukiuqtaqtumi nunalingnut amma aviktuqsimajunut tukiliuqtaujunnarmangaata. Ammalukkanniqtauq, nunalingni gavamakkunnilu pijittiraqtikkut aaqqiksilauqput titiraqsimajumik uqausiqtarijaugajuktunik tukiliurijinut amiqqaarutauqattarniaqtumik kaantulaaqaqtiujunut nalunngittiarumanirmut atausiinnakkuulingajunik taiguusirnik atuqpakkaluarmangaata piqutit tukiliuqtaujaraangamik inuktitut.

Atuqsiniq pitaqaqpagiiqtunik atuaganik ikajuqtuijumanirmut tukiliurinirmut pilirianguvaktunik

Nunalingni gavamakkunnillu pijittiraqtikkut iqqanaijaqtingit atusuunguvut INP-mik, nunavummi uqausiit ilisarijausimajut piqujarmik, amma nunavummi uqausiup sapummijauninganut piqujarmik nalunaiqsinasukhlutik pijaujarialingnik tukiliuqtaujarialingnik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut. Ammalukkanniqtauq, CCG−kut atuqpakput isumagijaujumik tamakkua inuit pijunnautiqarninginnik aturunnarnirmik quaqsaarnaqtailimanirmut tusaqtaujuksanik uqausirmik tukisijunnaqtaminik pijjutiqarlutik tukiliuriniarluni titiraqsimajunik.

Kikkutuinnanut pirajagviuvaktut pijittiraqtingit nalunngittiarasukpakput pijittirarnirijauvaktut pirajagviusimajunut nunavummi pititauvakkaluarmangaata maliktuqaqhluni kanatamiunut pirajagviusimajunut pijunnautigijaujunut (CVBR). Iqqaqtuqtautittijit maligiaqarivut maliktaujarialingnik maligalirinirmut katujjiqatigiinut nunavummi immikkuungajunut qaujimajariaqaqhlutiglu pijittirautit inungnut atuinnaruqtitaugaluarmangaata ilitarijausimajut uqausiqtakkut niruarijamigut inungnut, ilagijaulluni inuktut nunavummi.

AI pilirijjutit

Kanatami taaksiijarvilirijikkut kiujut qaujigiarviulauqtut taassumunga unikkaamut nalunaiqsilauqtut atulaurnirminik maikusaav inuktitut tukiliurijjutimik, aaqqiksuqtauqataulluni nunavummi gavamakkunnut, qaujisarutaulluni qimirrunirmut tukiliuqtausimajumik nunaqaqqaaqsimajut taaksiijarutinginnut ikiaqqivingani. Kanatami taaksiijaqtulirijikkut qaujisainnaqput atuutiqattiarninginnik AI tukiliurijit pilirijjutinginnik suli tatiqaqhlutik tukiliurijimmaringnik.

Kingullirmi piliriangujuksat

Piruqsainiq nalunaijautinit pijaujunit ilautittinikkut piliriqatigiingnirnit, PCH sivummuaktittiniaqtuq qanuiliuriaqujijjutinik angigligiaqtittinirmik aturunnarnirmik gavamatuqakkut pijittirautinginnik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut, sivullirmi tautugaqalluatarlutik aturnirmik inuktut nunavummi.

Piliriqatigilugit ministaup tugliata ikajuqtingata tukimuaktittijiullutik katimajiralaangit, iqqanaijaqatigiit katimajiralaangit, nunaqaqqaaqsimajut piliriqatigiit, amma nunavut gavamakkut, pilirianguvalliajumajut qimirrujaujunnaqput (suurlu, pivalliatittiniq piulaanik pilirijjusirnik qaujimajjutinik, tusaumaqatigiingnirmut piliriat, piliriaksat aktuaniliit AI tukiliurijjutinut, ilinniagaksat, asingillu).

PCH−kut qimirruniarivut pilirianguvalliajumajunik sivummuaktaujunnaqtunik aktuanilingnik pivalliatittinirmut angiqatigiigutinik, aaqqiksuqtausimajunik, ammalu/uvvaluniit maligialingnik.

Uiguarusiq A: PCH−mut inutuuqatiqarluni ilautittinirmut apiqqutit

Pilirivviup atinga: (pilirivviup atinga titirarlugu)

Atinga qaujigiarviksaup: (titirarlugu qaujigiarviksaup atinga)

Qaujigiarviksaq irngiinnaaqtaut: (titirarlugu qaujigiarviksaq irngiinnaaqtaut)

Pigiarninga

Uqausiulauqtillugu sivullirmi piliriqatigiiktut katimajiralaat katimatillugit, pilirijivut kajusitittivut inutuuqatiqaqhlutik ilautittinirmik piliriqatigiingnirnik ajjigiinngittunut pilirivvigijaujunut takuksautittisimajunik piliriaqaqpangnirmik pinajungnirijaminik angigligiaqtittijumallutik pijittirarnirivaktaminik manimatitauvaktunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut. Taanna piliriaq ikajurniaqtuq uvattinnit nalunaiqsinirmit qanuittunit pijunnarniqtaqarmangaaq gavamatuqakkut pilirivvinginnit atuinnautitsinirmut pijitsirarnirmit nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnit.

Pijjutaujuq qaujisarumallutik pijunnarnirijaujunik pijaujarialingnik pilirivvilluatarnut tuttarvigijaujunullu pitittijumallutik aturunnarnirmik pijittirarnirijauvaktunik inuktut nunavummi. Tamanna ilaqaqpuq ajjigiinngittunik ilulinginnik:

• Iqqanaijaqtulirijikkunni pijunnarnirijaujut (suurlu, iqqanaijaqtitaaqpallianiq iqqanaijaqtiqainnarnirlu)
• Pijariaqarniq pituinnaunngittumik ajunnginnirijaujumik (suurlu, tusaajiqarnirmik, qaritaujalirinirmik)
• Atuinnaujut uqallagunnaqtut nalunaiqtausimajuni inini
• Kiinaujalirinirmut atuqtaujarialiit

Inutuuqatiqarnikkut ilautittinikkut, ilittijumavugut:

• Maanna piliriangujut pilirivvingni pijittirarumallutik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik. Tamanna ilaqarunnaqpuq mikittunik pilirianguvalliajumajunik uuktuumajagutaujuniglu piliriangujunik.
• Sivuniksami qanuiliuqtaujuksat (pitaqaqpat) pivagiijaqtausimajut.
• Maanna pijunnarnirijaujut pijittirarunnarlutik nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik pilirivvingmi pitaqannginnirijaujullu aktuaniliit pilirivvingmi pijunnarnirijaujunut amma pijittiraqtaujumavaktunut.
• Isumaksaqsiurutiksat aktuaniliit tuluqtarutauvaktunut, aniguqtinnasugialingnut, ilittijjutaujunullu.

Pijittirautiit nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut – kajusiinnaqtuq

Kajusiinnaqtut pijittirarnirijauvaktut inuktut nunavummi saqqilauqput pilirinirijaujumi pijariiqtaujumi 2022-23−mi piliriqatiqaqhlutik nunavut tunngavikkunnik gavamatuqakkunnilu piliriqatigivaktaminik.

Pijittiraqtaunginnarunnarniq

Aturlugit uuktuutit qulaani atuinnautitaujut qaujimajjutigilugit, kiulugit ataaniittut apiqqutit.

Pijittirarunnarniq nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik aturlutik

• Kisunik pijittirautinik (pitaqaqpat) pilirivvisi/tuttarvisi maanna manimatittivakpat nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut? Uuktuutigilugu, titiqqat tukiliuqtauningit, nalunaikkutat nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnut, tusaumajulirijjutit nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut, maligialit tusaajiunirmut, asingillu.
• Qanuq angitigijumik pilirivvigijasi nauttiqsuqsivakpa taakkunanittainnaq ajunnginnirijaujunik pitittiniarlutik pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut? Uuktuutigilugu, kiinaujat turaangatitaujut tukiliuqtauninginnut titiqqat, FTE−gijaujut piliriaqallarigumajut aktuanilingnik pitittivangnirmik pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqtut uqausingitigut, asingillu.

Pijittiraqtaujumaningit nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut

• Qanurli pilirivvigijasi qaujisaqpalliavakpat (aaqqittiaqsimajukkut aaqqittiaqsimanngittukkulluunniit) pijaujumavaktunik nunaqaqqaaqtut piliriqatigivaktanginnik manimatittijumallutik
• Kisuuvat pitaqannginnirijaujut pijittirarnirijauvaktunut maanna manimatitauvaktunut nunaqaqqaaqtut uqausingitigut taikkunungalu piliriqatigijaujunut pilirivvigijassinnut manimatittiqujinajaqtunik?
• Pilirivvingnut pijittirautiqaqpagiiqtunut nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut, kisu pijjutaulluatalauqpa pijittirautit nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut?

Tuluqtarutit, aksururnaqtut amma ilittijjutaujut

• Kisuuvat tuluqtarutaulluataqtut saanngajaujut pilirivvigijassinni manimatittinasuktillugit pijittirarnirijauvaktunik nunaqaqqaaqsimajut uqausingitigut? Uuktuutigilugu, kiinaujatigut aksururnaqtut, qaujimajiqanngiluarniq, pilirijjutit kigliqaqtitauningit.
• Pilirivvingnut pijittiraqpagiiqtunut nunaqaqqaaqsimajut uqausinginnik − kisunik ilittisimavit pivalliatittitillutit atuliqtittitillusilu nutaanik pilirijjusirnik, piqutinik, uvvaluunniit pijittirautinik?

Pilirivvingmi apiqqutaujut

• Ilinniarviksi iniqaqpa (ungataanulluunniit) nunavummi?
• Pilirivvigijait/tuttarvigijasi piliriqatiqasikautigiqattaqpa inungnik nunavummi? Iinguguni, qanuq?

Uqausiksat/apiqqutiksat − isumaqsurniaqputit pitittijumaguvit tusaqtaujuksakkannirnik, apiqqutiksanik, uqausiksanigluunniit ataaniittunik.

Uiguarusiq B: Gavamatuqakkut pilirivvingit tuttarvingillu nunavummi

Uiguarusiq C: Sulijut titiraqsimajut: Nunaqaqqaaqsimajut inuit

Uiguarusiq D: CIRNAC−kut nalunaikkutangit inuktitut

Uiguarusiq E: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami niqinut qaujimajjutit ajjiliuqsimajut inuktitut

Uiguarusiq F: Aanniaqarnanngittulirijikkut kanatami sulijut titiraqsimajut nutaralaanut tuqunnaqtulingmut